Miksi tanssit?

Taukojalka keskustelu » Vapaa sana

(6 viestiä)

Ei vielä avainsanoja.

  1. Miksi tanssin?

    Takana yli neljännes vuosisata breikkiä. Siis 26 vuotta, omallakin mittarilla aika pitkä aika, kun kelloon tulee kohta 39v ikää. Kaikenlaista on tähän aikaan mahtunut breikin ja siviili elämän saralla. On ollut alku innostus ja 80-luvun huuma nuoruusvuosina, 90-luvun lama (sekä breikissä että taloudessa). 2000 luvun uusiaika, suomalaisten ammattilaisuus ja oman elämän muutos (perhe) yms. Tänä aikana on suomi skenessä nähty monenlaista viheltäjää, mutta todella harva on pysynyt kuvioissa. Nyt vasta olen tosissani ihmetellyt että MIKSI TANSSIN edelleen?

    1. Rahan takia
    80- luvulla todella harvalla kävi mielessä että tällä hommalla voisi itsensä elättää. Kun ei se taida olla nykyäänkään kovin helppoa. Ja allekirjoittanut on ollut sen verran varma ”Laakkonen”, että tiesin koulutuksen kannattavan. Vaikkakin tienasin nuorena jonkun verran rahaa esiintymällä esim Riihimäen teatterissa. Mutta kyllä esim insinöörin palkka on aivan toista luokkaa kuin tanssijan. Jotkut tiestysti perustelevat tanssijan uraa sillä että saa tehdä mitä haluaa. Sekin on totta mutta aina kannattaa olla backup suunnitelma. En siis laita rastia tähän ruutuun.

    2. Maineen ja kuuluisuuden takia.
    Tässä kohti on kyllä pakko myöntää, että ainakin aluksi oli kivaa kun jossain tunnistettiin. Ja kun jotkut mediat olivat/ovat olleet kiinnostuneita. Mutta kyllä sitä kuitenkin mahtuu niin vähän 26 vuoden aika akseliin, että se ei ole voinut olla eteenpäin vievä voima. Kaiken lisäksi tanssi ”kuuluisuudella” ei saanut pesää yhtä hyvin 80 – luvulla, kuin nykypäivänä. Joten en rastita tätäkään kohtaa.

    3. Rakkaudesta lajiin.
    Tässä kohdin olisi hieno brassailla ja hehkuttaa, mutta jätän väliin. Ilman muuta pidän breikistä ja se on mielestäni maailman paras liikunnan muoto. Se on hauskaa ja parantaa kuntoa, tasapainoa, lihaksistoa jne.. Tanssi on ollut siis 26v osa elämääni, joskus enemmän joskus vähemmän. Se on ollut minun paras harrastukseni ja mielestäni olen harrastamalla päässyt aika pitkälle. Ehkä myös siksi en ole siitä luopunut. Mutta jos rakastaisin lajia täydestä sydämestäni ja keskittyisin vain siihen, niin sitten todennäköisesti olisin tehnyt sitä myös päätyökseni ja kierrellyt paljon sen puitteissa ulkomailla yms. Kyllä tähän kohtaan kuitenkin pienen rastin laitan.

    4. Oman itseni takia.
    Tämän olen tajunnut vasta vanhemmalla iällä. Kun siviili elämä ei useinkaan mene niin kuin on kaavaillut ja arki ahdistaa. On töitä, vastuuta lapsista, kiusana ex - vaimoke nykyinen maanvaiva. Posti tuo pelkkiä laskuja ja taloakin pitäisi remontoida. Mikä auttaa väsymykseen, vitutukseen, ja stressiin paremmin kuin mikään päihde tai lääke. Yksinkertainen vastaus, 2h kunnon breikki reeni sessio. Breikki tuo fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tämän lisäksi onnistumisen kokemukset kun opin jotain uutta ovat olleet se pääsyy minkä takia minä tanssin edelleen! Eli rasti ruutuun.

    Tämän lisäksi breikin kautta olen saanut hyviä ystäviä/kavereita suomesta ja ulkomailta. Ja kun työpaikallani vertailen itseäni muihin 40v toimisto insinööreihin, niin kehtaan väittää olevani paremmassa hapessa kuin 99% porukasta.

    Mihin ruutuun sinä laitat rastin?

    Hyvää Joulua ja parempaa Uutta vuotta taukojalan kuluttajille!
    Jesse13
    RC street crew 1984
    FloorFellas

    Lähetetty 6 vuotta sitten #
  2. Ait Jesse ihan hyviä pointteja mainitset ja kuulostaa siltä, et olet nauttinut vuosista cool.Miksi minä tanssin??Mulle kaikki on lähtöisin kokonaisuudesta.Ja se kokonaisuus on hip hop kulttuuri.Mulle ei ole olemassa lajia, jota harrastan, vaan kulttuuri jota rakastan sen kaikissa muodoissa.Nykypäivänä ikävä kyllä nuoret ja nuoret aikuiset lajin harrastajat eivät enään vaali neljää elementtiä.On tullut omat lokerot jokaiselle elementille.Mikä on aiheuttanut sen, että yhtä elementin edustajaa ei kiinnosta rehellisesti muut elementit.Mietitään vain itseään,kuuluisuutta tai pillua.Tästä seuraa aidon kulttuurin kuihtuminen.Muualla bboy creweissä on useasti joku/jotkut ryhmästä samalla myös wraittereita,dj:tä tai mc:tä.Ja silti edustaa myös täysillä battleissa/rinkeissä ja näin elementit tukee toisiaan ja vahvistaa kulttuuria ja saa uusia naamoja skeneen.On tärkeää vaalia näitä neljää elementtiä ja tehdä yhdessä töitä vahvemman kulttuurin puolesta.Kuinka moni nykypäivän bboyista voi rehellisesti sanonneensa joskus maalanneensa seinää tai junaa?Tai kokeillu mixata/scrätchätä?Tai heittäny riimii?? Jo Kakarasta asti meille kaikille on toitettu, kuinka tärkeää koulutus on,jos ei halua olla pummi tai yhteiskunnan hylkiö.Suomi on opiskelijan taivas!Mut jos satut ajattelemaan poikkeavasti ja haluat toteuttaa omaa itseäsi on tuominta yhteiskunnalta/läheisiltä kovaa. Ja siksi onneksi yhä löytyy aina niitä, jotka uskaltavat toteuttaa itseään vaikka siitä ei todellakaan rikastuisi.Ilman näitä ihmisiä suomessa tai missään päin maailmaa hip hop ei olisi kasvanut näin isoksi.Ei todellakaan ole tarkoitus saarnata vaan huomioda se fakta, ettei ilman riskejä voi saavuttaa mitään isoa.Jos haluaa olla insinööri tai poliittinen edustaja ni fine, mut toisille draivi on liian kova toiseen suuntaan.Ja jos uskoo pystyvänsä johonkin kannattaa kokeilla jottei tarvitse pappana miettiä, et vittu ku en uskaltanut.Vaikka plan b on hyvä jos siihen löytää aikaa;).

    Ilman tanssia elämä ei tuntuisi elämältä, se antaa niin paljon.Musiikin ja tanssin avulla voi paeta kaikkea ympärillä olevaa omaan maailmaan.Se pitää nuorena niikuin seksikin.Yhtä en ymmärrä miksi ikä kysymys breikissä on nostettu niin korkealle pallille?Monet og:t aina hehkuttaa ikäänsä,niinkuin se ois joku mitalli jollekin.On aitoo et jengi pysyy messissä, mut ikää ei mun mielestä pidä /saa nostaa jalustalle.Vaikka on fyysisesti kovasta tanssista kyse ei ketään kiinnosta battlessä tai rinkissä minkä ikäinen joku on.Kyse on taidoista ei muusta.Lapsilisät,tyttölisät ja ikälisät voi heittää roskiin, kun on kyse tanssista.Ainoastaan silloin kun kysytään historiasta ja mitä on tehnyt kulttuurin eteen ikä ja kokemus on varmasti eduksi.Tanssi myös vie aggressioita pois, joten ei tule tapeltua baareissa tai kotona turhasta.Ja kunnon kohottajana parasta!
    Varmasti löytyy monta erillaista mielipidettä siitä miksi tanssii ja on mukana hip hop kulttuurissa.Mä näen ja koen sen näin.Mut jessen kirjoitus sai mut loggaa sisään ja sanomaan mun mielipiteen, joten jesse sanoma sai reaktion mikä on aina hyvä:)) Peace out!Hypnotic/floorphilia

    Lähetetty 6 vuotta sitten #
  3. Jep jep, kirjoituksen tarkoitus olikin saada keskustelua aikaiseksi. Ne olivat mun ajatelmia ei absoluuttisia totuuksia.

    Tosta 4:stä elementistä sen verran, että 80-luvulla oli enemmän sääntö kuin poikkeus että oli kiinnostunut useammasta osa-alueesta. Allekirjoittaneellakin katu-uskottavuutta grafan osalta löytyy sen verran että on aikanaan sakkoja makseltu sen tiimoilta ;)

    Mutta ikävä kyllä kaikki muut osa-alueet on saanut väistyä kun se "normaali" elämä on puskenut päälle.

    Ja on kulttuurille todellä hyvä asia että löytyy ihmisiä jotka dedikoivat elämänsä HH:lle. Koska nämä ammattilaiset vievät hommaa todellä eteenpäin.

    Jeps, ei muuta kun takas sorvin ääreen ja palataan asiaan 2010!!

    -J13-

    Lähetetty 6 vuotta sitten #
  4. Nyt kun skenen vanhimmat mukanaolijat ovat omat mielipiteensä tuoneet julki, uskaltaa nuorempikin raapustaa ajatuksen tai pari...

    Niin, itse aloitin vuoden 2000 alussa, joten kohta tulee 10 vuotta täyteen. Kun aloitin, olin 12-vuotias, parin kuukauden päästä täytän 23. Mulla innostuksenkohteet menivät sykleissä, pienenä fanitin dinosauruksia ja supersankareita, joten b-boying oli luontevaa jatkoa eskapismille, josta Jesse ja Petrikin kirjoittivat. B-Boying oli samanlaista visuaalista ja herooista

    Mitä tulee noihin Jessen kirjoittamiin rasteihin:

    1. € =Raha ei ollut missään vaiheessa itseisarvo, vaikka opettaminen, esiintyminen ja muu tilpehööri olivatkin tervetullutta. Teininä vanhempien luona asuessani opettamisella sai käärittyä hyvät tienestit, kun ei tarvinut huolehtia vuokrasta ja makaronilaatikon hintakehityksestä. Kun muutin asumaan yksin 19-vuotiaana, ajattelin, että opettamisella ja muulla häsläämisellä saisi itsensä elätettyä samaan tapaan, ja olihan pahan päivän varalla Kelan opiskelijatuki. Huomasin kuitenkin, että opettamisen ja Kelan yhdistäminen olisivat tarkoittaneet jatkuvaa ramppaamista Helsingin sisällä ja kaupungista toiseen (opetin mm. Porvoossa, Kauniaisissa ja Hyvinkäällä), mikä oli liikaa ottaen huomioon ansaitun palkan, ajan ja sen tosiasian, että melkoinen osa oppilaista oli tunnilla, koska "naapurin Eerokin" oli. Ei sellainen innosta pidemmän päälle opettamaan. Satunnaiset esiintymiskeikat vuosien saatossa sitten taas olivat jees ja välillä melko rahakkaitakin, mutta nitäkin olisi pitänyt olla käytännössä joka viikonloppu jos olisi halunnut itsensä elättää niillä. Teatteriesiintymiset puolestaan olivat useamman kuukauden settejä, jotka olivat kyllä antoisia oman tanssillisen kehityksen suhteen ja usein taloudellisestikin suotavia, mutta ne veivät valtavasti aikaa ns. perustreenaamiselta ja muulta elämältä. Luovan prosessin jälkeen kyse on vain toistosta ja toistosta, mikä itseäni tympi ajoittain.

    Summa summarum, tanssin kautta saatu raha riitti vain jaksoittain elämiseen, työhön käytetty aika oli pois opiskelusta, mielenrauhasta ja omasta treenaamisesta, plus opettaminen oli työnä melko yksinäistä puuhaa. Plussaa oli se, että innokkaitakin oppilaita oli, mikä tsemppasi suuresti ja on kiva nähdä heidät aktiivisina toimijoina b-boy-skenessä. Edelleenkään en karsasta esiintymisiä tai vastaavia, mutta rehellisesti sanoen olen tyytyväinen siihen, että pystyn opiskelemaan täyspainotteisesti ja olemaan töissä Finlandia-talolla vuorotyöpohjalta.

    En siis tanssi rahan takia.

    2. Mielestäni maineeseen ja kuuluisuuten tulisi lisätä vielä kauniimman sukupuolen huomio, koska muhun tällä seikalla oli kyllä vaikutusta, enkä usko, että kovinkaan moni asian vaikutusta omalla kohdallaan kieltäisi. B-Boying oli ainoita tansseja, joita nuorempana pystyi harrastamaan ilman, että sai osakseen halveksuntaa. Breikki oli kenen tahsansa mielestä hienoa ja näyttävää, erityisesti tyttöjen. On mielestäni perusteltua allekirjoittaa väite, että miehet kiinnostuvat naisista ensisijaisesti ulkonäön kautta, naiset miehistä jonkin taidon/ominaisuuden kautta. Nuorempana olin sen verran ujo, että tyttöjen huomionherättäminen oli helpointa tehdä tanssin kautta, silloin aloitteenteko jäi usein toiselle. Moni meistä voisi esittää rehellisen kysymyksen itselleen koskien breikin/tanssin osuutta tyttöystäviensä hankinnassa. Haha...

    Kuuluisuudella ja maineen tavoittelu oli mielessä usein. Teininä oli makeata ajatella olevansa suomenmestari, esiintyjä ja kaikkea sitä. Oli makeata olla tuomaroimassa ja skabata ja saifata kansainvälisissä jameissa. Itselle tästä oli välillä tulla oravanpyörä, joka vei ajatukset outoihin sfääreihin. Jossakin vaiheessa tajusin, että maineen hankkiminen breikissä jääköön muille mua paremmille, sillä vaikka breikkiä rakastankin, niin kilpailu ja jatkuva matkustelu on hyvä jättää niille, jotka käyttävät aikansa ja voimansa täysin mitoin breikkiin. Aina on nimittäin parempia ja kilpailuun paremmin varautuneita, ja jos ei treenaa vähintään neljää kertaa viikossa, niin joku nälkäisempi vie paikan. Joillekin tämä sopii, mä taasen haluan breikin pysyvän mulla virkistyksenä ja omana kaksoisidentiteetin ilmaisukeinona, jonka tykö pystyy aina palaamaan.

    Niinpä en laita rastia tähänkään, ehkä vuosi sitten olisin laittanut.

    3. Rakkaudesta lajiin. Lyhyesti ja ytimekkäästi kyllä. Ensirakkaus.

    Rasti.

    4. Kunnon/itsetunnon kohottaja. Pitää fyysisen ja henkisen tilan vireänä. On tavannut mielenkiintoisia ihmisiä ja nähnyt mielenkiintoisia paikkoja, jossa ei muuten olisi ollut. Anatanut myös sopivassa määrin nöyryyttä viime vuosina. Lisännyt mielenkiintoa vastakkaisen sukupuolen silmissä.

    B-Boying on tukenut ennen kaikkea henkilökohtaisia tavoitteitani (akateeminen ura, diplomaattius/kirjailija), joissa uskon menestyväni, mistä kiitän suuresti b-boyingin parissa omaksuttua tuittupäisyyttä, esiintyjätaitoja, itsevarmuutta, nöyryyttä ja perusteellisuutta. Plus ennen kaikkea ihmisiä, jotka ovat tukeneet ja palauttaneet allekirjoittaneen professorin maan pinnalle, jos yksi opittu muuvi on hänet omiin sfääreihinsä laukonut.

    Rasti.

    p´s out.

    Lähetetty 6 vuotta sitten #
  5. Hmm..

    1. No halpa harrastus :P Eipä paljon ole tullut tienattua.. Huomattavasti enemmän rahaa mennyt.

    2. Enpä osaa vastata edes. Maine ei tietääkseni itselleni luo mitään erikoista kannustetta. Ehkä vain sen kautta, että jos porukka tuntee pienemmässäkin piirissä on paljon helpompi vapautua ja ilmasta itteensä.

    3. Tässä varmasti itellä ainakin isoin rasti. Välillä tuntuu ettei ei tätä vain voi jättää.. Aina pistää kropan rikki, mutta jos en tanssis ei kroppa pysys kunnossa.. Ei olis kannustetta tehdä mitään kunnonkohotuksia. Toisaalta tanssimisesta vaan tulee niin hyvä olo. Kilpailut, showt, battlet, saifferit ja kerhon ylläpitäminen on vaan tuhat eri tapaa kehittää omaa tanssia ja liikkeitä..

    4. Oman itseni takia. Eli toi mun kolmos vastaus oli jo itsekkään kuulonen. Kyllähän sitä ittesä takia pitää tanssia. En usko että kukaan muu saa miun tanssista niin paljon irti kuin mie :D

    5. Ihmissuhteet. Ehkä laajempi vastaus kun toi "tyttö-juttu" :P Kun perustettiin kerho yliopistolle tavattiin paljon porukkaa, ja saatiin hyviä kavereita yms. Samalla hopin parissa kului kyllä kaikki ylimääräinen aika, ja vielä melkoisen tylsässä kaupungissa... Toisaalta en ikinä edes ajatellut että lappeenrata olisi tylsä, kun on tekemistä!

    6. Ajan tappona. Jos lisäisi tällaisen.. Joskus nuorempana oli kyllä hyvä ja terveellinenn tapa tappaa aikaa, harrastella, puuhastella ja katsella vieläpä videoita netistä. Vaikka videoiden kattelu kuuluukin ehkä siihen vähemmän pidettyyn e-boy osastoon, niin eipä sitä kukaan voi väittää ettei jotain kattelis; telkkaria, sarjoja, hiihtokisoja yms yms. Itellä sattuu vaan ainoana penkkiurheiluna olemaan breikin katselu silloin tällöin :P

    Mutta kuitenkin, en mie voi ainakaan ite tähän vastata millään sanoilla. Kyllä se on vaan se fiilis mikä juuri niistä breikeistä tulee, ja kun niihin vastaa liikkumalla.
    Joskus pari vuotta sitten varmaan tuli tehtyä tällanen videokin tästä aiheesta:

    http://www.youtube.com/watch?v=c4s1YCNKRck

    Mut peace out vaan kaikille!

    Lähetetty 6 vuotta sitten #
  6. 1. Raha. Sitä on tainnut mennä ja tulla. Opettanut olen säännöllisesti monta vuotta ja niillä rahoilla voi silloin tällöin kustantaa omat reissut:) En rastita mutta tilinumeron saa pyydettäessä :D

    2. Jes sir. Kuuluu välillä kun tulen kotiin. Tosin se on ite sanottava silloinkin kun ei ole viittiny nauhoittaa tuota. Tietty tanssijana on erityisen mukava kun joku tunnistaa ja sanoo muutakin kuin terve tukkijätkä, nyt oot muuten väärässä paikassa. Eli asia on niin että on bonusta saada arvostusta mutta ei mun itsetunto tuosta hötkisty jos jään ilman superstar vastaanottoa. Punanen matto riittää, kiitos

    3. Tätä tämä on ja sen annan näkyä ulospäin tanssiessani. Iso sydän!!!

    4. Sen verran olen itsekeskeinen että en käy tanssimassa useampaa kertaa viikossa siksi että kaverit käski. Kyllä, tämä on osa omaa elämän filosofiaani. Notkeus ja nuoruus ja pieni lapsi meininki. Tanssiessa toteutan itseäni eri tavoin kuin esimerkiksi punttialilla. Molemmille on sija silti elämässäni. Rasti ruudun keskelle :D

    5. Lisäksi rastitan sen että sosiaalisuus tän homman kautta on iso plussa. Montaa päivää en vaihtaisi pois breikkaajan uraltani, uusiksi voisin ottaa useamman...

    Hurubabahyrybaba, näillä mennään, jatkossakin tulen olemaan mestoilla. Enkä pyydä sitä anteeksi vaan aion rokkailla rakkaudella.

    Kram ocp puss

    Lähetetty 6 vuotta sitten #

Tämän aiheen RSS

Vastaus

Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun.